Olen asettunut ehdolle

Feministisen puolueen puoluekokous pidetään Turussa 4.-5.9. 2021. Haluan olla rakentamassa ja osallisena Feministisen puolueen tulevaisuudessa sekä vaikuttamassa koko yhteiskuntaan omalla panoksellani. Siksi olen asettunut ehdolle puolueen varapuheenjohtajan tehtävään.

Feministinen puolue vaikuttaa yhteiskuntaan ja luo omalla panoksellaan ilmapiiriä, jossa jokaisella on mahdollisuus kokea olevansa hyväksytty ja osallinen itselleen sopivalla ja riittävällä tavalla. Elämme individualistisessa, yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, mutta me tarvitsemme toinen toisiamme, kunnioittavaa yhteisöllisyyttä, jossa ihminen saa kasvaa yhdessä toisten kanssa kohti omaa täysimittaista itseään.

On tutkittu, että kun ihminen kääntää katseensa kohti toisia ja kysyy pyyteettömästi, voinko olla avuksi, se lisää myös ihmisen omaa hyvinvointia. Kuinka voimme luoda maailmaa, jossa jaamme ympärillemme ja samalla itsellemme hyvinvointia? Yksilöinä voimme tehdä oman mittamme verran toinen toistemme ja maailman puolesta, mutta puolueena voimme rakentaa askel kerrallaan, kokonaisia uusia maailmoja. Meidän on puolueena myös näytettävä esimerkkiä, ratkaistava haasteita, muistettava kunnioitus, oma ja toisten.

Vuosia sitten tapasin ja kävin keskustelua entisen Tampereen yliopiston legendaariseksi tituleeratun sosiaalipsykologian dosentin Klaus Weckrothin kanssa, kenen Aamulehden päätoimittajalle lähettämä kirje toimi sysäyksenä sille, että Aamulehti siirtyi vuonna 2017 käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Weckroth korosti aina omassa toiminnassaan yhteisten päämäärien merkitystä ja puhui sellaisen yhteiskunnan luomisen puolesta, jossa jokainen voisi kokea itsensä tarpeelliseksi. Tavatessani hänet mieleeni jäi erityisesti yksi lause: “Ihminen opettaa sitä mitä hän itse eniten tarvitsee”. Lauseen voi tulkinta monin tavoin – siten että ihminen vahvistaa itseään ja itselleen merkityksellisiä asioita kuin myös niin että on tärkeää muistaa jatkuva ja säännöllinen itsereflektio. Femnistisessä puolueessakin on tärkeää muistaa nämä molemmat tulkinnan mahdollisuudet, jotta yhteinen päämäärä, se miksi työskentelemme, miksi puolue on perustettu ja on olemassa, vahvistuu, kirkastuu ja alkaa loistaa entistä laajemmin koko yhteiskunnassa: “yhteiskunta jota määrittelee vapaus ja kannattelee rakkaus.”  

Perheet ovat moninaisia ja kuntapäättäjien tulee huomioida se

Vaalikirjoitukseni Kalevassa 13.5.2021

Suomessa joka kolmas perhe on rakenteellisesti muuta kuin millaiseksi perhe perinteisesti mielletään. Sama perhe voi olla monella tapaa moninainen. Puhumalla erilaisista perheistä ja puhumalla hyvää monimuotoisista perheistä, luomme yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi voi olla ylpeä omasta perheestään.

Kunnan tulee huomioida palveluissaan perheiden moninaisuus. Esimerkiksi apilaperheistä ja muista sateenkaariperheistä on kunnan työntekijöillä varsin heikko tietämys. Perhe voi muodostua useammasta kuin yhdestä tai kahdesta vanhemmasta. Hyvä alku kohtaamiselle on, kun on avoin ja olettaa mahdollisimman vähän sekä välttää sukupuolittavaa kieltä.

Yhden vanhemman perheitä Suomessa on 22 % perheistä. Kunnan tulee pyrkiä saamaan tukiperheitä lisää ja madaltaa kynnystä tukiperheen saamiselle. Kunta voi olla lapsiystävällinen järjestämällä lapsiparkkeja omiin tiloihinsa esimerkiksi liikuntapaikkoihin. Vuoropäiväkodit mahdollistavat vuorotyön tekemisen yhden vanhemman perheissä ja niitä tulee olla tarjolla myös pienille koululaisille. Myös pikkukoululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot edesauttavat työn ja perheen yhdistämistä.

Oikeus omaan äidinkieleen on huomioitava. Saamen kielen asema on turvattu Suomen lainsäädännössä, mutta siitä huolimatta Oulussa on puutteita saada saamenkielistä varhaiskasvatusta.

Oulun kouluissa sen sijaan on merkittäviä puutteita laadukkaan elämänkatsomustiedon opetuksen ja kirkollisten tapahtumien korvaavan toiminnan järjestämisessä lapsille, jotka eivät ole uskonnon opetuksen piirissä.

Taru Hallikainen

Oulu

kuntavaaliehdokas, Feministinen puolue

projektivastaava, FM

Mielipidekirjoitukseni kehorauhasta

Julkaistu 15.4.2021 Kalevassa

Kehorauha on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, mielenterveys- ja turvallisuuskysymys.

Moni ei tule ajatelleeksi, että wc-käynti  voi olla niin suuri turvattomuuden kokemus, jotta sitä välttää viimeiseen asti. Monille transihmisille sekä muunsukupuolisille se on arkea, kun he joutuvat asioimaan julkisissa vessoissa, joissa tulee valita naisten tai miesten puoli. Sama pätee julkisiin pukeutumis- ja peseytymistiloihin esimerkiksi liikuntapaikoissa.

Metoo –kampanja on nostanut neljän vuoden ajan esille seksuaalisen häirinnän kokemuksia. Samalla se on sanoittanut häirinnän kohteeksi joutuneille, että se, mitä on kokenut, ei ole ok. Kouluterveyskyselyistä käy ilmi, että 8.-9-luokkalaisista tytöistä kolmannes on kokenut seksuaalista häirintää. Lisäksi on heitä, jotka eivät tiedosta joutuneensa kaltoin kohdelluiksi. Nuoret tarvitsevat tietoa, mikä on ok ja mikä ei.

Kehorauhan häirintä on merkittävä kiusaamisen muoto kouluissa- hampaat, ihonväri, paino – melkein mikä tahansa kehossa voi johtaa sanalliseen tai fyysiseen väkivaltaan ja jättää vuosia kestävät haavat. Kouluihin on luotava toimivia työkaluja väkivallan ja häirinnän ehkäisyyn ja puuttumiseen.

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja on sitoutunut Istanbulin sopimuksella torjumaan naisiin kohdistuvan väkivallan. On autettava uhreja sekä tekijöitä. Oulun kaupungin tulee palkata oma työntekijä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja torjuntaan.

Vähävaraisissa perheissä kuukautisköyhyys on todellinen asia. Etenkin nuorille tulee olla saatavilla maksuttomia kuukautissuojia koulun kautta, että kenenkään ei tarvitse jäädä pois koulusta puuttuvien kuukautissuojien vuoksi.

Kehorauhaa voidaan edistää monipuolisilla kuntapoliittisilla päätöksillä.

Taru Hallikainen

filosofian maisteri

kuntavaaliehdokas, Oulu

Feministinen puolue

Kehorauhaa Kaupunkiin!

Kehorauhalla viitataan ihmisten kehojen moninaisuuteen ja kehojen moninaisuuden olemassaolon sallimiseen. Kehorauha on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, mielenterveys- ja turvallisuuskysymys.

On yleistä lasten sekä aikuisten keskuudessa arvostella ja kiusata sanallisesti ja jopa fyysistä koskemattomuutta loukaten toisen kehoa tai fyysistä olemusta – nenää, takapuolta, rintoja, painoa, hampaita, sukuelimiä, ihonväriä, jalkoja. Sukupuolesta, iästä, etnisyydestä, vammasta tai mistään riippumatta jokaiselle on sallittava kehorauha ja itsemääräämisoikeus omaan kehoon.

Miten kaupunki voi edistää kehorauhaa?

Viestimällä päiväkodeissa, kouluissa, uimahalleissa, liikuntapaikoissa ym., että kaikelle ulkonäön arvostelulle ja häiritsevälle koskettamiselle on nollatoleranssi ja että jokaisella on itsemääräämisoikeus omaan kehoon. Mahdollistamalla sanallisen ja fyysisen häirinnän kokemuksista kertomisen matalalla kynnyksellä. Tarkistamalla millaisia kanavia asioiden ilmi tuomiseen lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on olemassa ja voiko niitä parantaa nykyisestään? Koskelan koulusurmasta on opittava ainakin se, että kaikenlaisen kiusaamisen hiljaisen hyväksymisen on päätyttävä.

Kaupunki voi edistää kehorauhaa järjestämällä moninaisuuden kohtaamiseen liittyvää koulutusta työntekijöilleen.

Kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta voidaan lisätä kaikissa julkisissa tiloissa – kouluissa, kirjastoissa, museoissa, gallerioissa, virastoissa, liikuntapaikoissa, uimahalleissa, järjestämällä sukupuolineutraaleja wc-, pukeutumis- ja peseytymistiloja.

Uimahalleissa kehorauhan huomioivat sukupuolineutraalit pukeutumis- ja peseytymistilat palvelevat sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden, jotka tarvitsevat avustajaa ja joiden avustaja on eri sukupuolta kuin avustettava itse. Sukupuolineutraalit pukeutumis- ja peseytymistilat helpottavat myös yksin lapsen kanssa asioivia vanhempia silloin, kun lapsi on eri sukupuolta eikä enää ikänsä puolesta soljahda saumattomasti vanhemman kanssa samalle puolelle, mutta ei vielä aivan pärjää yksinkään. Lukolliset ja suihkulliset pukukopit sujuvoittavat ja tekevät turvallisemmaksi myös useamman pienen lapsen (esim. kaksosten) kanssa asioivien vanhempien uimahallissa asioimisen. Näiden lisäksi kehorauhan huomioivat tilat palvelevat ketä tahansa, oman kehonsa kanssa kipuilevaa ja voi samalla madaltaa kynnystä käyttää uimahalleja ja liikuntasaleja.

Minkä vuoksi olen Feministisen puolueen kuntavaaliehdokkaana

Lähdin Feministisen puolueen kuntavaaliehdokkaaksi kerran jo päätettyäni, että en asetu ehdolle. Miksi emmin lähtemistä ja miksi lähdin sittenkin?

Olin ensimmäisen kerran ehdolla kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa. Vaikka kampanjointi oli omalla tavallaan antoisaa ja pystyin nostamaan esille minulle tärkeitä asioita sekä annoin ilolla Feministiselle puolueelle kasvot kotikaupungissani Oulussa, en kuitenkaan jäänyt kaipaamaan kampanjointia niin paljon, että päivänselvästi haluan tehdä sen uudestaan. Koin hetkittäin olevani kuin karnevaaliemäntä. Vaalit ja vaalikampanjat ovat eräänlaisia karnevaaleja – enemmän tai vähemmän – niissä tarjoillaan tärkeitä asioita ja hernekeittoa. Mitä enemmän on rahaa ja aikaa, sitä paremmin voi kaikkea tarjoilla. Toiset tekevät vaalityötä kokopäiväisesti työkseen, toiset tekevät sitä työnsä ohella. Kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Vaalit ovat myös ehdokkaalle itselleen ihan tuntuva taloudellinen satsaus, jos haluaa tulla nähdyksi.

Mikä minut sitten sai asettumaan myös näihin kuntavaaleihin ehdolle?  Yhdellä sanalla sanottuna demokratia ja toisella sanalla sanottuna vaikuttaminen.

Haluan edustaa sananvapautta ja ihmisoikeuksia demokraattisessa yhteiskunnassa ja vaikuttaa kotikuntaani Ouluun, mutta olla samalla mahdollisimman riippumaton toimija. Feministisen puolueen ehdokkaana koen voivani tehdä niin. Olen ollut osallisena puolueen työryhmissä työstämässä kuntavaaliohjelmaa. On siksikin luontevaa asettua myös ehdokkaaksi. Kampanjointi itsessään on jo vaikuttamista, riippumatta lopputuloksesta.

Tahdon olla osaltani edistämässä kaupunkikulttuuria, jossa jokainen voi iloita ja kokea, että kaupunki kuuluu myös minulle.  Haluan vahvistaa yhdenvertaista Oulua, moninaisten perheiden huomioimista kaupungin palveluissa, osa-työkykyisten osallisuutta, edesauttaa julkisten tilojen rakentamista kehorauhan huomioiviksi ja sukupuolineutraaleiksi. Tämä tarkoittaa mm. uimahallien puku- ja peseytymistilojen muuttamista sellaisiksi, joissa ei tarvitse valita miesten tai naisten puolta ja joissa voi asioida rauhassa, toisten katseilta suojassa (tällaiset tilat ovat tulossa Feministisen puolueen aloitteesta Helsingin kaupungin uimahalleihin.)

Tahdon olla kantamassa ilolla demokraattista lippua, joka heiluu ympäristö-, kulttuuri- ja taidemyönteisessä kaupungissa, jossa tunnistetaan hyvinvointivaikutusten lisäksi myös taiteen itseisarvo. Tahdon olla tekemässä elinympäristöä, jossa jokaisen on hyvä olla ja jossa ihmisyydellä ja rakkaudella on tilaa kukoistaa. Feministisen puolueen visiossa yhteiskuntaa määrittelee vapaus ja kannattelee rakkaus. Siihen työhön tartun ilolla.

Valtava ikävä vaaleanpunaista

En ole vuoteen kirjoittanut blogia, enkä oikeastaan mitään muutakaan. Nyt julkaisin, luonnostelin jo vähän aiemmin. Joskus on tällaisia vuosia, mutta toista samanlaista ei.

Vaikka toivosta puhutaan hyvänä ja positiivisena asiana, joskus on niinkin, että toivo toimii kaaoksen mahdollistajana ja toivosta irtipäästäminen vapauttaa iloon ja kirkkauteen.

Suuret muutokset opettavat eniten itsestä. Vuosi sitten en vielä tiennyt kaipaavani vaaleanpunaista. Nyt nautin sen yltäkylläisyydestä.

Elämä on kuin perhosen siivenisku ja tärkeää on vain puutarhanhoito eikä sekään niin kovin tärkeää. Ihanaa lauantaita, eikun sunnuntaita kaikille!

Miten tietää, mikä on tarpeeksi, jos ei ole koskaan ollut riittävästi. Missä menee raja. Kuka sen asettaa? Mihin asti voi yltää, kun kurottautuu. Miten viisaaksi voi tulla? Onko rakkaudella mentoria. Kenen kädessä kasvaa vapaus- pesässä- kasvavan poikasen, vai emon.Kenen kanssa voi kasvaa -ilossa. Kenelle on kyllin vähän, että voi rakastaa. Valtava ikävä vaaleanpunaista.

Ajatuksia syntyvyydestä

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeammin ja voimakkaammin kuin on ennustettu. Tapahtuneeseen on esitetty erilaisia syitä ja seurauksia. Yhtenä syynä pidetään kaupungistumista ja tukiverkkojen vähyyttä. Aikaisemmin lapset syntyivät sukuun tai peräti kylään, jossa on ollut lukuisia aikuisia katsomassa lasten perään. Nyt lapset syntyvät perheeseen.

Enenevä määrä ihmisiä kärsii samaan aikaan lapsettomuudesta ilman omaa tahtoaan. Syntyvyyden näkökulmasta käsin tulisi tehdä kaikki voitava, jotta heille mahdollistuisi unelmien toteutuminen lapsettomuushoitojen tai adoption kautta.

Osa jättää lapset tekemättä siksi, että he eivät ole löytäneet rinnalleen sopivaa kumppania. Toisilla lapsiluku jää aiottua pienemmäksi, kun parisuhde päättyy kesken kaiken. Kestävä parisuhde on harvoin itse itseään koossa pitävä voima, pikemminkin päinvastoin. Silti edelleen elää vahvana asenne, jossa parisuhteen hoito on toissijaista vanhemmuuden rinnalla. Myöskään vanhemman omaa aikaa ei välttämättä nähdä arvokkaana koko perheen ja parisuhteen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.

Synnytystalkoistakin on puhuttu poliitikkojen suulla. Miten on sateenkaariperheiden synnytystalkoiden laita? Onko heitä kannustettu ja tuettu perheen perustamisessa? Odotetaanko synnytystalkoisiin osallistumista kaikilta vai ainoastaan tietynlaisilta pareilta ja ihmisiltä?

Oulun seudulla päiväkoti-ikäisten lasten määrä on laskenut runsaimmin suurista kaupungeista. Onko uskonnolla perusteltu rajaton lisääntyminen alkanut tulla Suomessa tiensä päähän? En näe lainkaan huonona asiana, että ehkäisy on yhä laajenevalle joukolle kansalaisia todellinen vaihtoehto.

Nuoret ovat tietoisia ehkäisystä ja teiniraskaudet ovat vähentyneet.

Keskoslapsi jää usein perheensä viimeiseksi lapseksi. Keskosen syntymään ja ensimmäisiin vuosiin liittyy monesti sellaisia haasteita, joita täysiaikaisena syntyneen lapsen elämässä on huomattavasti harvemmin. Suomessa syntyneistä lapsista 6 % syntyy vuosittain ennenaikaisesti keskosena. Olisiko keskosperheiden tukeen mahdollista panostaa?

Tuoreiden tilastojen valossa korkeasti koulutettujen lapsiluku ei ole laskenut. Tämä puhuisi sen puolesta, että Suomessa on tehty asioita oikein työn ja perheen yhdistämisen mahdollistamisessa. Soisin silti laajennettavan oikeutta pienten lasten vanhempien 80 % työaikaan. Nykyisellään siihen on lain turvaama oikeus alle 3-vuotiaiden lasten sekä 1.-2.-luokkalaisten vanhemmille.

Entä kuinka moni siirtää tai jättää lapset tekemättä kokonaan heikon taloudellisen tilanteen tai pätkätöiden vuoksi?

Osa haluaa elää itselleen, ilman jatkuvaa vastuuta toisen ihmisen elämästä ja se on täysin mahdollinen ja hyväksytty valinta.

Maapallon mittakaavassa ihmisiä syntyy enemmän kuin koskaan. Miten iso ongelma suomalaisten syntyvyyden väheneminen on laajemmin tarkasteltuna?

Ekologisia valintoja perhearjessa osa 2

Olen kirjoittanut vuosi sitten tähän blogiin ekologisista valinnoista lapsiperhearjessa. Mitä on tapahtunut vuodessa meidän perheessä? Vaikka yksilön valinnoilla ei ole merkittävästi väliä kokonaisuudessa, markkinavoimat silti reagoivat kuluttajien valintoihin. Kun riittävän moni kuluttuja valitsee toisin, tarjonta muuttuu.

Tosin nyt ollaan globaalisti tilanteessa, jossa markkinoihin, infraan ja koko yhteiskuntajärjestelmään tulee vaikuttaa vahvalla poliittisella ohjauksella nopeasti ennen kuin on liian myöhäistä eikä yksilöjen näpertely riitä mihinkään. Yritysten olemassaolon oikeutuksena on oltava kestävä kehitys ja kaiken tarjolla olevan tulee olla tulevaisuudessa ekologisen kestävyyden pohjalle rakentunutta.

Kaikesta huolimatta alla on listausta ekologisista valinnoista meidän lapsiperhearjessa kuluneen vuoden aikana:

ETÄTYÖT – Olen tietoisesti keskittänyt töitä siten, että olen voinut pitää viikoittain etäpäiviä. Tällöin ei tarvitse matkustaa minnekään, ei meikata, laittaa hiuksia eikä kuluttaa kengänpohjia.

LIIKKUMINEN – Olen lisännyt julkisten kulkuvälineiden käyttöä yksityisautoilun sijaan, mutta siinä on edelleen parantamisen varaa. Helsingissä käydessä pyrin matkustamaan vähintään jompaan kumpaan suuntaan junalla lentämisen sijaan.

ROSKIEN KIERRÄTYS – Olemme voineet vähentää sekajätteen roskalaatikon tyhjennysväliä kolmesta viikosta neljään viikkoon pääosin muoviroskien kierrätyksen tehostamisen ansiosta. Pyrimme kasvattamaan roskalaatikon tyhjennysväliä lähiaikoina viiteen viikkoon. Kompostia emme saaneet hankittua, vaikka sitä suunnittelimme, mutta meillä on erillinen bioroskis, joka tyhjennetään kahden viikon välein.

VAATTEET – Vaatteiden hankinnassa on menty ekologisuutta ajatellen taaksepäin, sillä lastenvaatteita koossa 140 ei löydy yhtä hyvin käytettyinä kuin pienempiä kokoja. Jos jollakulla löytyy ylimääräisenä tuon kokoisia vaatteita, saa tarjota meille. Niissä saa olla vaikka pieniä reikiäkin, sillä voitin arvonnassa vaatelaastareita, joilla on hyvä paikkailla pikkureikiä. Itselle olen ostanut varsin vähän mitään vaatteita kuluneen vuoden aikana.

VEDENKULUTUS – Olemme vähentäneet omia ja lasten pitkien suihkujen määrää.

 

 

 

 

Viihdynkö itseni kanssa sinun seurassasi?

Kenen seurassa viihdyt ja miksi? Toinen toistemme seurassa viihtymiseen vaikuttaa ratkaisevasti, millaiseksi tunnemme olomme toistemme seurassa. Avainkysymys on useimmiten, viihdynkö itseni kanssa sinun seurassasi.

Samanlaisuus viehättää usein ja tekee olon mukavaksi. (Tosin saatamme myös peilata toistemme samanlaisuudesta piirteitä, jotka ärsyttävät meitä itsessämme ja siksi ne samat piirteet ärsyttävät toisissa.) Jos omaamme samanlaisen huumorintajun, vietämme kenties mielellämme aikaa yhdessä. Jos sen sijaan pidät huumorintajuani mauttomana, vaivaannut todennäköisesti vitseistäni eikä vaivaantuminen ole miellyttävä olotila.

Erilaisuus saattaa oudoksuttaa, huvittaa tai ärsyttää, mutta joskus sekin viehättää. Saatat löytää itsestäsi uusia puolia kanssani ja riippuen siitä, millaisia tuntemuksia nämä uudet löydökset aiheuttavat sinussa, vaikuttaa siihen, viihdytkö seurassani.

Olenko ihminen jonka kanssa voit toteuttaa sinulle ominaisia rooleja? Jos olet tottunut huolehtimaan, voitko täyttää tätä tarvettasi seurassani? Jos olet tottunut olemaan pelle, miten suhtaudun siihen? Nauranko kanssasi vai kyllästyttääkö minua jatkuva pelleily? Saatat tuntea olosi epämukavaksi ja alastomaksi, jos et voi toteuttaa sinulle tuttua toimintatapaa hyväksyvien silmien ja korvien alla.

Saatan saada tuntemaan sinun olosi seurassani aikaansaavaksi, älykkääksi, energiseksi ja erityiseksi ja se viehättää sinua, saaden sinut viihtymään itsesi sekä minun kanssani. Jos taas tunnet itsesi tyhmäksi ja kömpelöksi kanssani, voi olla, että et halua viettää aikaa kanssani. Saatan saada sinut levolliseksi tai levottomaksi, mikä sekin määrittää, viihdytkö seurassani. Yksi meistä ei voi kestää rauhallista oleilua pitkillä hiljaisilla hetkillä maustettuna, kun taas toinen ahdistuu vauhdikkuudesta ja jatkuvasta äänekkyydestä.

Se miten viihdymme tai emme viihdy toistemme seurassa on kiinnostava sekoitus itseämme ja toisiamme. Jos et ärsyynny tai vaivaannu mistään ja pysyt tasapainossa kaikkien kokemiesi tuntemusten kanssa, viihdyt todennäköisesti jokaisen ihmisen seurassa.

Kun et vaivaudu hiljaisuudesta, ärsyynny äänekkyydestä etkä tuskastu omasta tyhmyydestäsi, voit olla läsnä olevana hyvillä mielin kenen tahansa kanssa tässä hetkessä.

 

Parempi mieli ja mielenterveys

“Joka kolmas opiskelija kärsii psyykkisistä oireista.”

“Joka neljännellä työssäkäyvällä on ollut viimeisen vuoden aikana työuupumuksen oireita.”

“20 % nuorista aikuisista käyttää kipu-, ahdistuneisuus- tai mielialalääkkeitä pärjätäkseen työssä.”

Yllä mainitut tiedot ovat peräisin Nuorten kattojärjestö Allianssi ry:n, THL:n ja EHYT ry:n tekemistä selvityksistä. Lukemat ovat korkeita maailman onnellisimmalta kansalta. Mielen hyvinvointi on inhimillisesti sekä yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta katsottuna asia, jota ei voi sivuuttaa. Hyvinvoivat ihmiset rakentavat hyvinvoivaa tulevaisuutta. Terapiatakuulla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan hoitoon pääsyä. Ehdotetussa terapiatakuuseen liittyvässä lakimuutoksessa varhaisen hoidon saamista helpotettaisiin ja oireiden mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä. Feministisen puolueen vaaliohjelman 100 aloitetta yhdenvertaisuuteen aloite numero 61 sisältää terapiatakuun ohella muun muassa jokaiselle maksuttoman kymmenen tunnin psykoterapian, jonka perusteella arvioidaan jatkohoidon tarve. Aloite sisältää myös maksuttoman kuntoutusterapian alle 29-vuotiaille nuorille.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että mm. toimintakyky, seksuaalinen suuntautuminen ja alkuperä vaikuttavat huomattavasti nuorten hyvinvointiin. Nuorilla joilla on jokin toimintakykyyn liittyvä haaste, jotka eivät ole syntyneet Suomessa tai joiden seksuaalinen suuntautuminen on muu kuin hetero, kokevat kaikkein eniten yksinäisyyttä ja syrjintää. Oikeus syrjimättömyyteen on huomioitava kaikilla koulutusasteilla, työelämässä ja vapaa-ajalla.

Vakiinnuttamalla sukupuolisensitiivinen kasvatus, voidaan ennaltaehkäistä syrjintää ja purkaa haitallisia ja epätosia sukupuolistereotypioita, sekä mahdollistaa paremmin jokaiselle lapselle omana itsenä oleminen ensisijaisesti sellaisena kuin hän on eikä oman sukupuolensa edustajana. Kaikilla ikätasoilla tulee tarjota ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa seksuaalikasvatusta, joka toimii ennaltaehkäisynä syrjinnälle sekä lasten seksuaaliselle hyväksikäytölle.

Politiikassa on huomioitava nykyistä enemmän ennaltaehkäisyn merkitys. On viisautta toimia ja ratkaista kriisit ennen kuin ne ehtivät edes syntyä, sen sijaan että sallitaan pahoinvoinnin eskaloitua, ennen kuin aletaan miettiä hätäratkaisuja hätärahoituksella. Tulipalojen sammutukseen perustuva politiikka ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää.

Kannen kuva: Satu Lehtinen