Minäkö mukava?

Muistan, kun palasin työelämään usean vuoden kotiäitiyden jälkeen. Huomioni kiinnittyi työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa runsaasti viljeltyyn sanaan ”mukava”. Ihmisiä analysoitiin sen pohjalta, olivatko he mukavia vai eivät. Ymmärsin viimeistään tuolloin, kuinka tärkeää onkaan olla mukava (enkä sitä siitä huolimatta läheskään aina ole). Mitä mukava sitten tarkoittaa? Eri kulttuureissa se tarkoittaa hieman erilaista käyttäymistä, mutta ohessa pieni kokoama, mitä se muun muassa tarkoittaa suomalaisessa kulttuurissa:

1.Samaa mieltä olemista ja jos ei olekaan samaa mieltä niin siitä ei ainakaan saa kertoa ääneen. Vanha viisaus ”asiat riitelevät eivät ihmiset” ei nimittäin päde kovinkaan hyvin kulttuurissamme. Ihmiset identifioidaan usein heidän mielipiteidensä perusteella yleensä siten, että kanssani saman mielipiteen omaavat henkilöt ovat mukavia ja kaikki muut enemmän tai vähemmän ilkeitä ja inhottavia. (Huom! Omat mielipiteeni tuppaavat vaihtumaan, kun saan lisää tietoa ja näkökulmia asioista, joskus ne saattavat vaihtua viikoittain, joskus vähän harvemmin ja tämä saattaa olla hämmentävää.)

2. Toinen mukavuuden kriteeri on, että ei kerro ääneen eikä ainakaan suoraan, jos joku asia vituttaa. Kissoja ei nosteta pöydille ja virtahepojen annetaan olla olohuoneissa tai muutoin ei ole yhtään mukavaa. Esimerkiksi jos vaikka toiset kohtelevat passiivis-aggressiivisesti (mikä on ihan sallittua) , mukava ihminen ei kerro, että se ottaa häntä päähän. Jos vaikka päättäisikin mainita asiasta, mikä ei kyllä ole missään olosuhteissa yhtään mukavaa niin missään tapauksessa asiasta ei saa sanoa ärtyneesti vaan oma havainto on tuotava esille nöyrän epäilevästi ja epävarmasti ilman minkäänlaisia suuria tunteita.

3. Ylipäätään suomalaisessa kulttuurissa mukavan ihmisen elämän repertuaariin eivät kuulu suuret tunteet paitsi jos on diagnisoitu adhd ja sekin on hieman kyseenalaista (adhd ylipäätään on kyseenalainen, vähän höpöhöpöä koko juttu).

4. Erityisen mukava on kiltti ihminen, joka tekee toisten puolesta enemmän kuin jaksaisikaan. Se kuitenkin kannattaa, sillä hän saa sosiaalisen hyväksynnän ja mukavan ihmisen maineen siitä huolimatta, että hän selän takana toisaalla puhuisi paskaa suut ja silmät täyteen ja haukkuisi kaikki muut laiskoiksi ja itsekkään omahyväisiksi.

5. Mukava ihminen ei ajattele kovin syvällisesti tai ei ainakaan kerro siitä muille, sillä syvällinen ajattelu on useimmiten aika raskasta eikä ollenkaan mukavaa.

5. Mukava ihminen hymyilee ja on hyvällä tuulella, mutta ei hymyile kuitenkaan liikaa eikä ole liian hyvällä tuulella, sillä sellainen alkaa aika pian ärsyttää, etenkin jos itsellä on menossa sadas huono päivä putkeen.

 

Mukavaa päivänjatkoa sinulle blogini lukija! 🙂

Olen sinua vaatimattomampi

Otsikko sisältää vertailua minun ja muiden välillä. Olen sosiaalistunut siltä osin heikosti suomalaiseen kulttuuriin, jossa vaatimattomuus on hyve, että välttämättä otsikon väite ei pidä paikkaansa.

Itsetunto pohjautuu vertailuun

Kristin Neff on tutkinut itsemyötätuntoa ja itsetuntoa ja havainnut, että itsetunto pohjautuu perimmiltään vertailuun. Sen vuoksi hyväkään itsetunto ei ole ihmiselle pelkästään hyväksi. Hyvä itsetunto suojaa ihmistä monilta asioilta mm. ankaralta itsekritiikiltä, joka taas altistaa masennukselle ja tyytymättömyydelle. Samalta asialta suojaa kuitenkin myös itsemyötätunto. Siihen ei liity vertailua, eikä paremmuuden tai huonommuuden tunteita suhteessa toisiin, kuten itsetuntoon läheisesti liittyy.

Ihmisten luontainen taipumus, jota itsetunnon olemus vahvistaa, on tarve kokea olevansa muita parempi, hauskempi, älykkäämpi ja mukavampi. Psykologit kuvaavat tätä taipumusta ”alaspäin suuntautuvana vertailuna”, jossa toiset nähdään kielteisessä valossa, että voi tuntea itse ylemmyyttä:

“Onhan sinulla asiat hyvin elämässäsi ja olet onnistunut saavuttamaan monia hienoja asioita, mutta hiuksesi ovat jo harmaantuneet ja kasvoillasi on runsaasti ryppyjä, toisin kuin minulla.”

Ihmisyydessä ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole kyse siitä, onko muita parempi, vaan siitä, että on mahdollisuus kokea ja tuntea laajan kirjon elämään liittyviä ja sitä rikastuttavia kokemuksia ja asioita. Jokainen ihminen kokee laajalti erilaisia tunteita, onnea ja kärsimystä elämässään. Se on yhteistä kaikille ihmisille.

Erilaisuudesta samanlaisuuteen

Itsemyötätuntoinen ihminen kokee ennemminkin olevansa osa muita, sen sijaan että vertailisi itseään muihin. Hän tiedostaa olevansa ainutlaatuisuudestaan huolimatta useimmissa asioissa tavallinen keskitason kulkija ja kokee sen tyytyväisyyttä tuottavana asiana elämässään. Kokemus samanlaisuudesta ja yhtäläisyyksistä toisten kanssa avaa sydäntä pois yksinäisyyden ja erilaisuuden harhasta. Keskittyminen erojen sijasta yhtäläisyyksiin, voi vaikuttaa dramaattisesti tunnekokemuksiin. Ymmärrys jaetusta ihmisyydestä on parantava ja myötätuntoa kasvattava kokemus. Se vähentää raja-aitoja ihmisten välillä sekä yksilön ja maailman välillä.

Itsemyötätuntoiselle ihmiselle ei ole suurtakaan väliä, onko hän vaatimattomampi, älykkäämpi, kyvykkäämpi, menestyneempi, mukavampi ja suositumpi. Hänen ei tarvitse kokea olevansa muita parempi tai huonompi. Hänelle väliä on sillä, että hän voi suhtautua itseensä ystävällisesti ja hyväntahtoisesti kaikissa tilanteissa, silloinkin, ja erityisesti juuri silloin, kun kaikki on omaa syytä.

Vuorovaikuta fiksusti sosiaalisessa mediassa

flower-1350635_640Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa on usein kyse kirjoitetusta vuorovaikutuksesta, vaikka kuvilla ja videoilla on koko ajan kasvava rooli digitaalisessa viestinnässä. Koska emme tällöin näe ja kuule toistemme sanatonta viestintää (eleet, ilmeet, äänensävyt, ja –painot, asennot, katsekontakti ym.) joudumme viestimään ja arvioimaan muilla tavoin millä mielellä ja asenteella olemme liikkeellä.

ARVOSTUS ja sen osoittaminen on keskeinen osa rakentavaa, hyvää vuorovaikutusta.

Kuunteleminen on paras ja varmin tapa osoittaa arvostusta toista kohtaan. Kirjoitetussa vuorovaikutuksessa kuunteleminen on mm. luetun ymmärtämistä, kontekstin huomioimista, tunteiden huomaamista, viestin ytimen poimimista ja täsmällistä vastaamista. Paitsi kuuntelemalla myös sanavalinnoilla ja lausemuotoiluilla voi viestiä arvostusta ja asennetta. Niillä välitämme myös tunteitamme.

TUNTEET tarttuvat herkästi kasvokkain sekä verkossa. Älä anna toisen tartuttaa omia tunteitaan itseesi. Hengitä tarvittaessa muutama kerta syvään ja muista kunnioitus. Huomioi silti toisen tunteet. Anna niille lupa olla olemassa, älä kiellä niitä. Reagoi toisen tunteisiin hänen tunnemaailmastaan käsin ja rakennat tällä tavoin välillenne yhteisen tunnekokemuksen. Samalla vältät tutun ilmiön, jossa alkaa räyhääminen ja itse asia katoaa tunteiden alle.

MYÖTÄTUNTO välittyy verkossakin. Pehmeä viestintätyyli on toimiva tapa osoittaa myötätuntoa niin terapiassa kuin sosiaalisessa mediassa. Lämmintä mehua tarjoavat terapeutit saavat tutkitusti aikaan parempia tuloksia kuin kylmää mehua tarjoavat terapeutit. Verkossa et voi tarjota mehua, mutta voit tarjota myötätuntoa asenteesi kautta, kunnioittamalla. Älä vähättele tai mitätöi toista.

SOSIAALISEN MEDIAN VUOROVAIKUTUKSEN MUISTILISTA:

  1. Tarkista asenne.
  1. Mieti mitä haluat saada viestilläsi aikaan. Haluatko jakaa tietoa, tuottaa iloa, provosoida, rakentaa siltaa, synnyttää mielikuvia, harrastaa small talkia vai jotain muuta. On hyvä pitää mielessä, että harva ihminen muuttaa omaa mielipidettään siksi, että joku toinen haluaa hänen tekevän niin tai että joku muu pitää hänen mielipidettään vääränä.
  1. Vuorovaikutus on tunnetta ja järkeä. Tavoitteena on, että tunteet palvelevat järkeä, ei toisin päin.
  1. Hillitse omat tunteet ja salli toisen tunteet. Muista myötätunto ja kunnioitus.
  1. Toisin kuin perinteisissä myyntipuheissa, vältä liioittelua ja kärjistäviä ilmaisuja ”aina, kaikki, ei koskaan”. Suosi sen sijaan lieventäviä ilmaisuja ”ehkä, mahdollisesti, kenties”
  1. Perustele, jos väität jotain.
  1. Pidä viestisi täsmällisinä ja ytimekkäinä, vältä rönsyilyä.
  1. Ole rehellinen, jotta säilytät uskottavuutesi.

Voin luvata vuosien kokemuksella, yhtään liioittelematta, että näillä eväillä saat aikaan vaikeista ja monimutkaisistakin asioista hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja, pohdittavaa ja uusia oivalluksia.