Perheet ovat moninaisia ja kuntapäättäjien tulee huomioida se

Vaalikirjoitukseni Kalevassa 13.5.2021

Suomessa joka kolmas perhe on rakenteellisesti muuta kuin millaiseksi perhe perinteisesti mielletään. Sama perhe voi olla monella tapaa moninainen. Puhumalla erilaisista perheistä ja puhumalla hyvää monimuotoisista perheistä, luomme yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi voi olla ylpeä omasta perheestään.

Kunnan tulee huomioida palveluissaan perheiden moninaisuus. Esimerkiksi apilaperheistä ja muista sateenkaariperheistä on kunnan työntekijöillä varsin heikko tietämys. Perhe voi muodostua useammasta kuin yhdestä tai kahdesta vanhemmasta. Hyvä alku kohtaamiselle on, kun on avoin ja olettaa mahdollisimman vähän sekä välttää sukupuolittavaa kieltä.

Yhden vanhemman perheitä Suomessa on 22 % perheistä. Kunnan tulee pyrkiä saamaan tukiperheitä lisää ja madaltaa kynnystä tukiperheen saamiselle. Kunta voi olla lapsiystävällinen järjestämällä lapsiparkkeja omiin tiloihinsa esimerkiksi liikuntapaikkoihin. Vuoropäiväkodit mahdollistavat vuorotyön tekemisen yhden vanhemman perheissä ja niitä tulee olla tarjolla myös pienille koululaisille. Myös pikkukoululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot edesauttavat työn ja perheen yhdistämistä.

Oikeus omaan äidinkieleen on huomioitava. Saamen kielen asema on turvattu Suomen lainsäädännössä, mutta siitä huolimatta Oulussa on puutteita saada saamenkielistä varhaiskasvatusta.

Oulun kouluissa sen sijaan on merkittäviä puutteita laadukkaan elämänkatsomustiedon opetuksen ja kirkollisten tapahtumien korvaavan toiminnan järjestämisessä lapsille, jotka eivät ole uskonnon opetuksen piirissä.

Taru Hallikainen

Oulu

kuntavaaliehdokas, Feministinen puolue

projektivastaava, FM

Millaisia ekologisia valintoja perhearjessa voi tehdä helposti?

Kun elää ruuhkavuosia kolmen lapsen kanssa, arki on pyöritystä, jossa aika on kultaa ja helppous hopeaa. Ekologiset valinnat vaativat usein enemmän tai vähemmän vaivaa ja siksi ne jäävät herkästi idean tasolle, päätymättä koskaan osaksi käytännön elämää.

Säikähtäneenä kuluneen kesän helteistä ja tuoreesta uutisesta, jonka mukaan vahvimpana jääalueena pidetty Grönlannin jäätikkö on sulanut olen alkanut miettiä omia valintojani entistä enemmän ekologisuuden kannalta. En voi kovin paljon kehuskella valinnoillani ja elämäntavallani. Omakotitalolähiössä asuminen ei ole varsinaisesti mikään ekologisuuden esikuva enkä todellakaan ole näissä asioissa minkään laatuinen edelläkävijä. Ehkä voin kuitenkin antaa jotain ideoita jolle kulle vastaavankaltaisessa elämäntilanteessa olevalle ja samoja asioita pohtivalle.

 

grass-1642986_640

Meidän perheen ympäristötekoja:

Palasaippua – olemme alkaneet ostaa palasaippuaa muovipulloihin paketoitujen suihkusaippuoiden sijaan.

Kosmetiikka- ja pesuainepaketit – Deodoranttia ja muuta kosmetiikkaa on saatavilla mm. Ruohonjuuressa muovipakettien sijaan pahvikuoriin paketoituina. Olen ollut oikein tyytyväinen pahviin pakattuun deodoranttiputkilooni. Pesuaineita löytyy perusmarketistakin pahviin pakattuna.

Puiden istutus – istutimme viime kesänä kaksi puuta takapihalle

Vaatteiden kierrätys – ostamme lapsille niin paljon kuin mahdollista kierrätettyjä vaatteita ja urheiluvälineitä. Aina aika ei riitä kirpputorien seuraamiseen ja jonkin verran tulee uutenakin ostettua. Aikuisten vaatteita voisimme ostaa selvästi enemmän kirpputoreilta, jos vain olisi aikaa. Meiltä jääneitä vaatteita ja tavaroita myyn kirpputoreilla ja vien UFF:n sekä Kontin kierrätyslaatikoihin.

Nahkakengät – tästä moni älähtää, mutta olen pyrkinyt ostamaan itselleni tekonahkan sijasta aitoja nahkakenkiä. Ne ovat kestävämpiä. En sitten tiedä, ovatko ne ympäristöystävällisempiä kokonaisuutena tarkasteltuna. Huomioin kestävyyden muutoinkin vaatteissa ja vältän extrahalpoja vaatteita, jotka kestävät parin pesun verran.

Krääsä – Olemme vähentäneet krääsän ostoa. Lapset eivät saaneet viime vappuna mm. heliumilmapalloja. Se aiheutti hieman pahaa mieltä, mutta asiasta selvittiin.

Yksi auto – Luovuimme toisesta autosta 10 vuotta sitten. Pääsääntöisesti emme ole kaivanneet toista autoa, mutta joskus logistiikkaa joutuu hieman sumplimaan, ei kuitenkaan niin paljon, että olisi tarpeen hankkia toista autoa. Yllättävän hyvin pärjää yhdellä autolla, kun omistaa lisäksi polkupyörän ja asuu alueella, jossa kulkee busseja 1-3 kertaa tunnissa.

Kasvisruoka – parhaillaan rakennamme ruokavaliota enemmän kasvispainotteiseksi. Aikaisemminkin olemme syöneet arkiruokana mm. riisipuuroa, porkkana- ja pinaattilettuja, salaattia ja pinaattikeittoa.

Kangaskassi – opettelun alla on kangaskassin mukaanotto kauppareissuille. Liian usein tarvitsee vielä ostaa muovipussi, kun kangaskassi on päässyt unohtumaan kotiin.

Komposti – parhaillaan perheessämme on työn alla kompostin hankinta

En laita pahitteeksi, vaikka saisin lisää perhearkeen sopivia vinkkejä, kuinka lisätä ekologisuutta ja vähentää perheen hiilijalanjälkeä.